Vuokkokalojen symbioosihalukkuus

[Rapide]

Tästä on ollut paljon keskustelua, ja varmasti tulee olemaankin, joten ajattelin ottaa taas esiin tämän ikuisuusaiheen.

Pitkälti varmasti yleisin kysymys, mitä vuokkokaloihin tulee, on "Miksi kalani ei mene vuokkoon?"
Varmasti syitä löytyy yhtä monta kuin tapauksiakin, ja yksittäistä syytä ei voi soveltaa jokaiseen altaaseen, mutta listataan tässä nyt muutama.

Ehkä yleisin syy on väärä vuokko.
Mielestäni olisi hyvä asia, jos jokainen harrastaja viitsisi ottaa sen verran selvää, että tietäisi sen, ettei vuokkokaloja ja vuokkoja ole vain yhtä sorttia. Amphiprioninae heimoon kuuluu 30 lajia, joista yksi sukuun Premnas ja loput sukuun Amphiprion. Ehdottomasti yleisin laji kotiakvaarioissa on A. ocellaris ja yleisin vuokkolaji Kuplavuokko, Entacmaea quadricolor. Ja nämä kaksi lajiahan eivät ole luonnollisia symbioottisia pareja.
Oma mielipiteeni, ja lähtökohtainen oletusarvo näiden lajien yhdistämisessä olisi se, että kalat eivät välttämättä koskaan hyväksy vuokkoa isännäkseen. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö se olisi mahdollista.
Vuokkokalat ottavat pesäkseen mitä ihmeellisimpiä asioita aina simpukasta streamiin, ja altaan nurkasta levämagneettiin!
Siksi en väitäkkään, etteikö A. ocellaris ottaisi pesäkseen myös Kuplavuokkoa. Se ei silti kumoa sitä faktaa, ettei quadricolor edelleenkään ole luonnollinen sybioosipari kalalle.

Toinen yleinen olettamus on, että kasvatetut kalat eivät menisi vuokkoon kovin helposti.
Itseni on hieman vaikea uskoa, että vuosituhansien, ellei jopa miljoonien vuosien aikana muodostunut koodi katoaisi muutamassa vankeudessa kasvatetussa sukupolvessa kalan DNA:sta... Toisaalta taas omat kokemukseni kasvatetuista ja luonnosta pyydetyistä kaloista vahvistaa tuota teoriaa, että luonnon kalat hakeutuvat herkemmin vuokon suojaan.

Syynä tälle pohdinnalle on viimeisimmät kokemukset juuri hankkimani luonnosta pyydystetyn A. ocellaris pariskunnan kanssa. Jo samana päivänä, kun sain kalat, ne hakeutuivat Kuplavuokon läheisyyteen. Aiemmin pitämäni viljellyt vuokkolat eivät taas osoittaneet minkäänlaista kiinnostusta mitään isäntää kohtaan.
Mielenkiintoinen havainto oli myös se, miten uusien yksilöiden lisääminen laukaisi altaassa jo olleissa Amphiprion polymnuksissa reviirin ottamisen.
Aiemmin polymnukset ovat asuttaneet toinen Stichodactyla haddonia, ja toinen Sarcopythonia. Näille kaloille haddoni on luonnollinen isäntävuokko.
Uuden vuokkokalalajin lisääminen sai toisen polymnuksista ottamaan isännäkseen vihreän kuplavuokon, joka ei aiemmin ole kaloja kiinnostanut. Samalla ocellarikset yrittivät myös saada saman vuokon itselleen. Tarjolla on myös muutama punainen kuplavuokko, mutta niitä kohtaan eivät kalat osoita kiinnostusta. Tästä syystä aloin miettimään onko tarjolla olevan vuokon värillä merkitystä?

Aiemmat kokemukseni vuokkokaloista ovat ocellaris- ja perculapariskuntien kanssa. Tällöin tarjolla oli useita punaisia kuplavuokkoja, mutta kalat eivät niitä hyväksyneet. Olisiko tilanne ollut toinen, jos vuokko olisi ollut vihreä... Aiemmin pitämäni Amphiprion frenatukset ottivat riemuissaan isännikseen taas kaikki tarjolla olevat punaiset kuplavuokot.

Myös polymnuksien kohdalla vuokon väri saattoi olla ratkaiseva tekijä symbioosin muodostuksessa.
Aluksi kalat eivät ottaneet isäntää, mutta pian toinen kala oli vaeltanut aivan toiseen päähän allasta, ja muodostanut parin vaaleanvihertävän haddonin kanssa. Lähempänä olisi ollut myös tummemman vihreä, sekä sininen haddoni. Jostakin syystä kuitenkin kalan mielenkiinto kohdistui huomattavasti kauempana sijaitsevaan vuokkoon.
Mielenkiintoista on myös se, että toinen kala jäi vanhalle reviirille.

Nähtäväksi jää hakeutuuko polymnukset nyt takaisin samaan paikkaan, kun altaassa on toinen kilpaileva laji, vai jatkuuko pesäero ja kuplavuokon pitäminen isäntänä. Saavatko ocellarikset ehkä kaksin ajettua yksinäisen, joskin hieman isomman polymnuksen pois vuokosta?
Altaasta löytyy myös muita vuokkolajeja, kuten Phymanthus sekä todennäköisesti jokin Heteractis vuokko, jota tosin ei ole vielä tunnistettu. Phymanthus ei ole symbioottinen vuokko, joten kalat tuskin sen läheisyyteen hakeutuvat. Toisaalta ocellaristen vuokonkaipuu näyttää sen verran kovalta, että varmasti jokin vuokko niille altaasta löytyy kodiksi.
Aika näyttää.

[Kalakaverit]

Mielenkiintoista pohdintaa ja jään odottamaan kuinka tässä käy.

Omassa altaassa olevat vuokkokalat, A. ocellaris (en tiedä ovatko luonnosta vai kasvatettuja), hakeutuivat aikoinaan vuokkoonsa (E.quadricolor) miltein heti vuokon saavuttua. Vuokko oli silloin valoa vaille jäänyt, täysin valkoinen, kirkkaan oransseilla päillä ja komeilla kuplilla. Tätä ennen ne asuttivat pehmytkoralli Briareum sp.:tä. Vuokko asetettiin tarkoituksella tämän pohjalla olleen korallin yläpuolelle, lähelle vuokkokaloja. Kaloilla oli kokoeroa ja luulen, että sukupuoli oli toisella jo vaihtunut naaraaksi. Tullut vuokko oli niin pieni, että se peittyi näiden kalojen alle kun ne menivät siihen kyljelleen lepäämään.

Altaan vaihdon jälkeen merivuokko jäi sille paikalle johon se asetettiin, suorastaan räjähti kasvuun, vuokkokalat pysyivät sen helmoissa koko ajan tiiviisti ja kutivat ties monetta kertaa. Näiden poikasista sainkin sen yhden kasvatettua jo ihan kalan kokoiseksi. Vuokko sai värinsäkin ja muuttui vihertävän punaiseksi. Oranssit päät säilyivät, mutta kuplat hävisivät tämän kasvun myötä.

Reilu 1 ½ vuoden jälkeen tein altaaseen valaistusmuutoksen ja tuo 30-35cm halkaisijaltaan oleva vuokko sitten vaihtamaan paikkaansa kulkien metrin verran läpi kivikasojen alta, sivusta ja päältä polttaen melkein kaiken mitä en tieltä pois saanut. Välillä en itse vuokkoa nähnyt ollenkaan, mutta tiesin sen olevan tallessa ja kunnossa, sillä näin kivikasojen lomasta välillä vilahduksia vuokkokaloista. Kalat seurasivat tiiviisti vuokon mukana. Niitä seuraamalla tiesin missä vuokko liikkuu.

Vuokko asettui uuteen paikkaansa ja on siinä pysynyt hienosti puoli vuotta. Vuokkokalat ovat pysyneet tiiviisti sen helmoissa koko tämän ajan ja ovat jatkaneet kutemistaan. Olen jo aikoja sitten seonnut laskuissa, mutta voisin sanoa että nämä elävät nyt kutuvapaata aikaa ehkä 2-3 pvää ennenkuin taas edellisen jälkeen on uusi kutu laskettu.

Kerran on käynyt niin, että vuokkokalanaaras lähti ilman tiedossa olevaa syytä pois vuokosta ja uiskenteli sen reitin tuntumassa jonka vuokko liikkuessaan kulki. Naaras kävi välillä vuokossa, mutta lähti taas tutkimusretkelleen. Tätä se teki muistaakseni vain muutaman tunnin, jonka jälkeen palasi vuokkoonsa eikä ole sieltä taas poistunut 20-30cm kauemmas 4 kuukauteen.

Vuokko on tunkenut jalkansa aika alas kivikasaan ja auringon noustessa kurkottelee valoa kohti. Polyypit ovat pitkät eikä mikään koralli selviä tämän läheisyydessä. Symbioosi näillä on ainakin kalojen puolesta vahva ja tällaista sitoutumista on ollut upea seurata.

[vici84]

Tällä on aika mielenkiintoinen yhdistelmä kaloja samassa paikassa houstaamassa rhodactislevyvuokkoja
Joka yö sama porukka samassa paikassa.

[Kalakaverit]

Vicin simpulla ei nyt kaikki sulakkeet pala taulussa
Itse huomasin vuokkokalojen vetäytyvän ja pysyvän syvemmällä vuokossa, kun simppu parkkeerasi itsensä lähelle vuokkoa. Kai niillä joku itsesuojeluvaisto sentään on.

[Rapide]

Symbioosin muodostus näyttäisi tapahtuneen. Mutta itseäni siteeraten, väärä vuokko!
Todellakin näyttäisi siltä, että pienen tutkimukseni tulokset vahvistavat sen, että luonnosta pyydetyt vuokkokalat todellakin ottavat isäntävuokon nopeammin, kuin viljellyt.
Tänään olivat uudet tulokkaat löytäneet altaasta Ruotsista ostamani sinisen Stichodactyla haddonin. Kallis maku, keneltä lievät oppineet

Haddoni ei siis ole luontainen symbioosipari ocellariksille, ja ennemmin olisin uskonut quadricolorin olevan kalojen valinta.
Toisaalta taas, haddoni on ocellaristen luontaisten parien Stichodactyla gigantean ja S.mertensiin lähisukulainen, joten jollakin tasolla käsitän valinnan.
Ei sillä, että valittaisin. On upea näky, kun oranssit kalat ovat sinisessä vuokossa!
KLIK!

[Vilma06]

Hyvin valittu Loistava väriyhdistelmä ainakin. Meidän ocellarikset ovat alkaneet katsomaan sillä silmällä caulastreaa, saas nähdä miten käy. Muutes vähän OT mutta syökö muilla ocellarikset levää? Täällä on kai katsottu mallia välsyltä ja jos leväklipsiin laitan tavaraa niin siellähän ne on näykkimässä välsyn kanssa, hassut pikku otukset

[Aqualung]

Etteivät vaan olisi putsaamassa kutualustaa.

[-Alix-]

Täällä kyllä napsivat levää tai ehkä levän seassa oleilevaa eliöstöä. Lievätkö oppineet laiskan ruokkijan altaassa hoitamaan isensä

[Vilma06]

Sitähän tässä ihmetelläänkin, kun ruokinta on mennyt ennemminkin ihan överiksi aloittelijan toimesta Ovat saaneet ruokaa niin paljon kuin napa vetää, lopussa on jo pyöritelty vaan suussa ja syljetty ulos kun ei mahdu enää.. Ovat vaan vielä niin pieniä, että kutuhommat ei taida vielä olla ajankohtaista. Ehkä ne vaan on wannabe-välsyjä, varsinkin toinen vetää ihan innoissaan myös altaaseen tarjoiltua spirulinahiutaletta.

[Osprey]

Mielenkiintoista luettavaa. Jäi kiinnostamaan että mitkä vuokot ovat minkäkin vuokkokalalajin luonnollisia symbioottipareja, jos kerran A. Ocellaris ja Entacmaea quadricolor niitä eivät ole? Ja saako esim. Ocellariksen luonnollista symbioottivuokkoa akvaarioon?