Valitettavasti viljelyssä käytetään hybrideitä, jotta haluttu värimuoto saavutetaan.
Puhdasrotuiset kalat voi kuitenkin erottaa toisistaan.
Amphiprion ocellaris
Väriominaisuudet ja koko: Normaalisti kirkkaan oranssi kolmella valkoisella raidalla, keskimmäisessä yksi eteenpäin työntyvä pullistuma, raidoissa on hyvin kapea musta marginaali. Maksimipituus noin 9cm.
Melanistinen vaihtelu: värimuoto, joka on täysin musta, lukuunottamatta valkoisia raitoja, esiintyy Darwinin lähellä Australiassa. Vielä on epävarmaa johtuuko tämä värimuunnos kalojen paikallisista isäntävuokoista, mutta se on mahdollista.
Amphiprion percula
Väriominaisuudet ja koko: Kirkas oranssi, kolme valkoista raitaa, keskimmäisessä raidassa eteenpäin työntyvä pullistuma, raidoissa usein musta paksumpi marginaali, jonka leveys vaihtelee. Joskus koko valkoisten raitojen välin levyinen. Suurin pituus noin 8cm.
Melanistinen vaihtelu: rajoittunutta melanismia esiintyy yksilöillä, jotka elävät symbioosissa Stichodactyla suvun vuokkojen kanssa. Näillä yksilöillä valkoisten raitojen välinen alue on syvän musta, ja usein huomattavan laajentunut.
Lajit ovat lähes identtiset, mutta niissä on myös eroja.
Perculalla on etummaisessa selkäevässä 10 (harvoin 9) piikkiruotoa, kun taas ocellariksella niitä on 11 (harvoin 10).
Ocellariksen ensimmäinen selkäevä on pidempi ja korkeampi.
Ocellariksella ei koskaan ole paksuja, selkeitä mustia marginaaleja valkoisissa raidoissa, vaan hyvin kapea rajaus.
Luonnossa näiden kahden lajin levinneisyysalueet eivät ole päällekkäisiä.