Noniin... Altaan pimeässä kypsyttelyä on harrastettu aikoinaan, ennenkuin oli vielä tehokkaita fosfaatinpoistajia ja aktiivihiiliä, puhumattakaan käänteisosmoosista.
Itse en allekirjoittaisi tuota valotonta kypsytystä, jos kyseessä on siis laadukas eläväkivi.
Makroleväthän eivät siis poista vedestä vain fosfaatteja, joka on siis leville mahtava ravinne. Leviä suosisin myös niiden metalleja hyvin sitovan ominaisuuden vuoksi, kokisin kuitenkin tärkeäksi tutkia raskasmetallipitoisuuksia käytettävästä vedestä ennen (ja mahdollisesti myös jälkeen) RO/DI:tä, jos altaassa käytetään siis käänteisosmoosivettä. Itse en käytä, ja siksi diggailenkin levistä
Myöskin veden rautapitoisuuksilla voi olla erityistä vaikutusta levättymisen määrään, sillä hapellisissa olosuhteissa veteen liuennut fosforiravinne sitoutuu voimakkaasti rautayhdisteisiin, eikä siten ole perustuottajien käytettävissä. Rauta sitoo fosforia ja sitä kautta taas vaikuttaa kasviplanktonin määrään. Jos oikein haluaa hifistellä, voi vesinäytteistä mitata klorofylli-a:n pitoisuutta, josta voidaan johtaa arvio planktonlevien biomassan määrästä vedessä. (Tämä saattaa kiinnostaa Aqualungia)
Klorofyllinäytteet suodatetaan 0,7 μm GF/F-filtterillä imusuodattimen läpi tarkoituksena kerätä näytteessä olevat makrolevät suodatinkankaaseen. Suodatin siirretään tämän jälkeen astiaan, jossa on 10 millilitraa etanolia. Etanolin avulla suodattimen makroleväsoluista saadaan uutettua klorofylli ulos. Saadun suodoksen klorofyllipitoisuus analysoidaan kuoppalukufluorometrillä. Saadut tulokset suhteutetaan siten, että ne vastaavat kerätyn näytteen (200 ml) ja analysoidun näytteen (10ml) tilavuuksia).
Fosforia ei siis muistaakseni löydy luonnossa vapaana alkuaineena, mutta solujen välttämättömänä alkuaineena sitä esiintyy kuitenkin epäorgaanisena fosfaattina. Korjatkaa toki, jos olen taas väärässä...
Planktonlevien määrä ja koostumus indikoivat vähäisiäkin muutoksista veden tilassa, sillä planktonlevät ovat täydellisessä vuorovaikutuksessa veden kanssa. Planktonlevät tarvitsevat myös valoa yhteyttämiseen, mutta toisaalta taas sitten liika valo on niille haitaksi. Kun planktonlevät kuolevat, ne painuvat pohjaan, hajoavat ja päästävät ravinteita veteen, ellei kierrossa ole mukana tehokasta skimmeriä, joka poistaa kuolleen panktonmassan. Planktonlevät siis käyttävät myöskin fosforia ravinnokseen. Eli siis jos käytettävässä vedessä on fosforia syystä tai toisesta, poistavat planktonvevät sitä.
Tokihan plankton- ja muutkin levät poistavat vedestä paljonkin myös hyödyllisiä ainesosia, mutta koska nyt on kyse kypsytysvaiheesta, en koe tarpeelliseksi alkaa selvittämään esimerkiksi veden Fe, Zn, Mn ja Cu pitoisuuksia (Cu on siis myrkyllistä myrkkyä, joka tappaa selkärängattomia ihan kuoliaaksi). Makrovelät sitovat myös Cu:ta vedestä, jos sitä siinä jostain syystä on. Myöhemmässä vaiheessa, kun koralleja ja muuta eliöstöä aletaan lisäämään, on toki syytä poistaa yletön määrä leviä altaasta, sillä ne tosiaankin syövät vedestä "traceja", jotka ovat siis koralleille välttämättömiä elämän edellytyksiä. Mutta ei vielä tässä (kypsytys) vaiheessa. Nuo aineet lisätään sitten myöhemmin, kun on niiden aika.
En ala inttämään mikä olisi oikea tapa, mutta itse suosisin levien luonnollista kasvua, sekä niiden vettä puhdistavaa vaikutusta. Tokihan kaiken kuonan voi poistaa vedestä mekaanisesti ja kemiallisestikin, mutta miksi ihmeessä? Kasvaessaan levät myöskin luovuttavat veteen erilaisia hyödyllisiä yhdisteitä, kuten happea ja aminohappoja, mutta Frye taisikin jo sen mainita yllä, joten en siihen ala nyt sen enempää paneutumaan.
Edit: Pahoittelen, olen vähän väsynyt työpäivän jäljiltä (jos joku löytää asiavirheitä)