Sivu 10/16

Re: Pieni riuttakuutio

ViestiLähetetty: 21 Heinä 2013 19:42
Kirjoittaja Rapide
No olisi siellä joskus vuosi sitten kun kävin vielä "meriallas"... Tai noh, suolavettä akvaariossa... :?

Re: Pieni riuttakuutio

ViestiLähetetty: 22 Heinä 2013 16:27
Kirjoittaja Aurum
Akvaariokeskuksen kauppiaalla on itsellään joskus ollut meriakvaario, ja tietää jotain noista jutuista. Kaloja ja koralleja tilaavat jostain ruotsalaisesta tukusta, ja ne pitää sitten käydä noutamassa saapumispäivänä. Tukkulista ei ollut mitenkään ylettömän laaja ja korallit olivat lähinnä pehmytkoralleja.
Altaassa on kansi, jossa on ruokintaluukku ja luukku tekniikkaosion päällä. Kansi ja kaikki luukut ovat kiinni, kun en ole paikalla.
P. fridmanin kanssa kävi niin kuin pelkäsinkin. Työpäivän jälkeen altaassa odotti ikävä yllätys.
F.jpg
F.jpg (55.58 KiB) Katsottu 3292 kertaa

Tässä mun altaassa kalojen selviytyminen näyttää noudattavan tiettyä kaavaa, joko ne kotiutuu nopeasti tai sitten kuolevat. En usko että altaasta löytyy tarpeeksi ruokaa, jotta kala vois pysytellä täysin piilossa viikon.
Ehkä ne viljellyt nemot on sitten se seuraava kokeilu, eiks ne nyt pitäis olla ainakin helppoja ja kestäviä kaloja?
Blennyn liikehdintää ja ruokailua on hauska seurata, todella persoonallisen oloinen kala. Wrasse voi paksusti ja anehtii aina suurimman osan kaikesta tarjotusta ruuasta.

Laitetaan tähän loppuun vielä kuva meritähden ruokailutavoista:
r&m.jpg
r&m.jpg (106.99 KiB) Katsottu 3292 kertaa

Re: Pieni riuttakuutio

ViestiLähetetty: 22 Heinä 2013 17:35
Kirjoittaja Kalakaverit
Voi fridmania :( jolle luultavasti kävi niinkuin vähän pelkäsin. Näyttää pahasti hakatulta ja wrassea epäilisin hyvin pitkälle syylliseksi. Wrassen hankinta pienikokoiseen altaaseen ensimmäisten kalojen joukossa on koitunut monille virheeksi. Nämä kun ottavat hyvin helposti koko altaan kivikasat reviirikseen ja siellä vartioi hampaat omaava vartija. Isompien wrassejen ruokailutyylikin on niin tappava. Nappaavat saaliistaan kiinni ja paiskovat sen pehmeeksi ja palasiksi kiviä vasten.

Kun hankit altaaseesi seuraavia kaloja niin pyri hankkimaan mahdollisimmat isokokoisia yksilöitä ja sen verran hyvässä lihassa olevia (pidempään liikkeessä olleita vahvoja yksilöitä), että selviävät ruuatta sen viikonkin verran jos ne satutaan ajamaan kivikkoon piiloon reviirikiistojen selvittelyn ajaksi. Aikoinaan hankkimani Gramma loreto pidettiin kolossa muiden kalojen toimesta kaksi viikkoa ja parin kuukauden päästä ei kukaan enää siitä välittänyt ja on saanut sen jälkeen olla rauhassa. Altaassa ei ollut edes mitään saman tyyppistä tai väristäkään kalaa, joten sekään ei aina ole ihan varma rähinöiden ennaltaehkäisykeino.

Re: Pieni riuttakuutio

ViestiLähetetty: 22 Heinä 2013 19:45
Kirjoittaja Aurum
Kalakaverit kirjoitti:Kun hankit altaaseesi seuraavia kaloja niin pyri hankkimaan mahdollisimmat isokokoisia yksilöitä ja sen verran hyvässä lihassa olevia (pidempään liikkeessä olleita vahvoja yksilöitä), että selviävät ruuatta sen viikonkin verran jos ne satutaan ajamaan kivikkoon piiloon reviirikiistojen selvittelyn ajaksi.


Joo, näin täytyy tehdä. Lisäksi se wrasse on ollut altaassa ihan yksikseen, joten pakostakin pitää sitä omana reviirinään. Jonkinasteista uhittelua on ollut nähtävillä myös blennyn suuntaan, mutta se pitää kyllä puolensa ja on valoittanut jo oman kivensä.

Re: Pieni riuttakuutio

ViestiLähetetty: 01 Elo 2013 17:17
Kirjoittaja Aurum
Meno on altaassa suhteellisen rauhallista. Wrasse ei blennystä juurikaan enää välitä. Blenny ei wrassen "uhkaavista" eleistä välitä, vaan menee syömään sitä levää just sieltä mistä haluaa.
Allas on nyt 4kk ikäinen ja rihmalevä on kadonnut kokonaan. Kolmisen viikkoa sitten taisin sitä vielä mekaanisesti poistaa yhden kiven pinnalta, mutta uutta ei ole kasvanut tilalle. Nyt kun on toi "elävä leväraappa" altaassa, niin olen jättänyt sivulasit ja takaseinän puhdistamatta levästä, jotta sille löytyisi tarpeeksi syötävää.
Erakkoravut ovat myös liikkuneet aktiivisemmin alueilla, jonne eivät ennen vaivautuneet. Olen tulkinnut tämän myös merkkinä levän vähenemisestä.

Re: Pieni riuttakuutio

ViestiLähetetty: 18 Elo 2013 12:35
Kirjoittaja Aurum
Tänään oli siivouspäivä. En ollut 1kk koskenutkaan akvaarion sivulaseihin, vaan antanut kaikkien levien kasvaa, jotta E. bicolorilla on varmasti syötävää. Nyt päätin ne sivulasitkin putsata kun alkoi näytää siltä että tulee kalkkilevää myös niihin. Raaputtelin varmaan 30min laseja, ja silti noihin jäi joitain läikkiä. Vihreä kalkkilevä, joka ilmestyy salakavalasti pieninä pisteinä laseihin, oli kaikkein vaikeinta saada pois.
Nyt on blenny hiukan ihmeissään kun on ne tavanomaiset ruokailupaikat puhdistetty levästä. Levää kyllä löytyy edelleen takaseinästä ja kivienkin pinnoilta. On tullut sen verta reilusti ruokittua kaloja, ettei levän kasvu lopu.
Satunnaista nahistelua on wrassen (C. rubrisquamis) ja blennyn välillä, muttei mitään vakavaa. Välillä tuntuu, että wrasse on pahalla päällä silloin kun ei ole saanut ruokaa, ja ilmeisesti blennyn jatkuva levän syöminen ärsyttää.

Re: Pieni riuttakuutio

ViestiLähetetty: 29 Syys 2013 14:41
Kirjoittaja Aurum
Työkiireiden vuoksi on akvaarion hoito jäänyt vähemmälle. Vedenvaihtoja olen tehnyt kyllä säännöllisesti, mutta kalojen ruokinta on ollut vähäisempää. Ja siksi onkin erikoista että levät tuntuvat viihtyvän. Rihmalevää on taas alkanut ilmaantua enemmän, ja hiukan cyanoa mm. favian reunoille. Ylipäätään favia ei ole kovin hyvin näyttänyt viihtyvän mun altaassa, joten varmaan tuosta kuolee hitaasti pois. Cyphastrea frägin poistin altaasta n. 1,5kk takaperin, kun alkoi muuttua osin valkoiseksi. Ylipäätään tuli nyt sellainen ajatus, ettei noita frägejä kannattaisi ostella, vaan ainoastaan kokonaisia koralleja. Selviytymismahdollisuudet aloittelijan epävakaassa altaassa olisivat paremmat.
Lisäksi veden pinnalla on kalvomainen leväkerros, jota olen pari kertaa "kuorinut" pois, mutta takaisin se on tullut.
levä1.jpg
levä1.jpg (59.16 KiB) Katsottu 3096 kertaa


Aiptasiaa esiintyy runsaasti, joten ehkä pitäis harkita leväviilakalan (Acreichthys tomentosus) hankintaa.

Re: Pieni riuttakuutio

ViestiLähetetty: 03 Loka 2013 13:49
Kirjoittaja Suklaamonni
Tuli mieleen, että miksi kokonaisella korallilla on paremmat selviytymismahdollisuudet kuin frägillä? Jos kyseessä epävakaat olot, niin eikö siinä mene sekä kokonaiset että fragit ihan samalla tavalla? Tosin kokonaisen korallin tuhoutuminen kestää pidempään kuin fragin, joten oliko ajatus, että ne huonot olot kestävät vain sen aikaa, että ihan koko koralli ei tuhoudu? Jos tuo oli ajatus, niin eivätkö ne huonot olot koske samaan aikaan koko korallia, joten fragi ja koko koralli kuolisivat yhtä nopeasti? Jos taas joku otus päättää napsia korallia, niin silloin isommalla on toki parempi ennuste kuin pienellä.

Kokonaisten korallien osalta rahallinen tappio olisi myös suurempi.

Re: Pieni riuttakuutio

ViestiLähetetty: 03 Loka 2013 13:51
Kirjoittaja Suklaamonni
Syötätkö kaloille pakastemysistä tai muuta vastaavaa pakasteruokaa? Mulla tuli altaaseen myös samanlaista kalvoa ja sain sen pois kun aloin sulattamaan pakastekuutiot juoksevan veden alla, jotta tuo öljy siitä lähtisi pois.

Re: Pieni riuttakuutio

ViestiLähetetty: 03 Loka 2013 18:32
Kirjoittaja Aurum
Se frägien selviäminen riippuu tietysti lajista, mutta ajattelin tässä lähinnä levymäisiä frägipaloja joissa kaikki reunat ovat "rikki". Korallin pitää kasvattaa paljon uutta kudosta korjatakseen vauriot. Näihin vaurioituneisiin kohtiin levät ja muut tuholaiset iskevät. Ehjä koralli voi käyttää energiansa uusiin olosuihteisiin sopeutumiseen vauriokorjauksen sijaan. Tää on vain mun henk. koht. näkemys asiasta, ja erimieltä saa olla. Mutta itse ajattelin jatkossa yrittää hankkia niitä kokonaisia koralleja ja kokeilla pärjäävätkö paremmin tuolla altaassa.
Viimeaikoina olen syöttänyt lähinnä erilaisia pakasteruokia (mysis, artemia, krill) kaloille. Olen sulattanut pakasteet akvaariovesitilkassa, ja kaatanut sulat ruuat vesineen akvaarioon. Todennäköisesti olen kuitenkin laittanut ruokaa liikaa akvaarioon, kun se ruokinta on ollut niin epäsäännöllistä. Kaloja on kuitenkin vain kaksi ja lisäksi muutama rapu, joten kerralla anettavan ruokamäärän pitäisi olla todella pieni.