Kotiriutta

[pekkara]

Pienen kotiriutan pystyttäminen olohuoneen nurkkaan oli pyörinyt mielessäni silloin tällöin. Asia ei ollut täysin vieras, sillä merivesiakvaariosta oli kokemusta 25 vuoden takaa. Silloin tekniikka ja menetelmät tosin olivat erilaisia kuin nyt, ja oma harrastus rajoittui kalojen, vuokkojen ja rapujen elättämiseen.

Sittemmin minulla on ollut mahdollisuus sukellella ja snorklailla suurten merten saarilla ja riutoilla. Näillä reissuilla näkee kyllä kaikkea isoa. Sen sijaan riuttojen pienimuotoinen elämä jää huomiotta, vaikka sekin on kaunista.Tämä mielessäni ostin toukokuussa jo parilla omistajalla olleen paketin, jota olen viritellyt mieleisekseni. Tavoitteena on helppo, mahdollisimman vähän hoitoa vaativa kotiriutta, joka jollakin tavoin muistuttaa riutan rauhallisempia osia olematta silti suoranainen biotyyppiakvaario.

9.8.2013.jpg (30.11 KiB) Katsottu 4784 kertaa

Pääaltaan koko on 180 l, ala-altaan 102 l (josta refu 30 l). Systeemissä kiertää noin 180 litraa vettä. Sitä pyörittävät kiertovesipumppu, vaahdotin ja 2 pientä streameria. Lämpökuormaa hillitäkseni vaihdoin valaisimeksi 120 W:n LED-valaisimen, jota täydentää 2 W:n hämärävalo.

Pääaltaassa on 25 kg elävää kiveä ja 3 cm:n hiekkapohja. Ala-altaan refussa on 10 cm:n hiekkapeti ja runsaasti makrolevää. Lisäksi testailen parhaillaan levämattosuodatinta (DIY), joka toistaiseksi ottaa veden kiertovesipumpun ulostulon haarasta.

Riutalla on nyt ikää runsaat 3 kk. Vesiarvot asettuivat kohdalleen 2 - 3 viikossa, minkä jälkeen olen vähitellen kasvattanut otuskantaa. Vesiarvojen kanssa ei ole ollut toistaiseksi ongelmia.

17.8.2013.jpg (47.1 KiB) Katsottu 4784 kertaa

Kalastoa on sen verran, että enempää ei tule: Amphipion Clarkii -kolmikko (plus niiden vuokko), ruosteherttuakala, kultapyrstöluikero ja Chrysiptera Starcki napsimassa levää sekä leväviilakala, joka on pitänyt pääaltaan aiptasiat kurissa. Kivien kätköissä lymyää puhtaanapito-osasto: puolen tusinaa erakkorapua, pari äyriäistä, merisiili ja muutama kotilo. Refussa kiven sisässä pohtii pieni taskurapu, kannattiko liftata elävän kiven mukana Suomeen. Koralleissa olen vielä pehmytkoralliasteella, siitä poikkeuksena yksi Lobophyllia, mutta tähtäimessä on pitää näpit irti kaikkein vaativimmista lajeista.

[Rapide]

Erittäin kaunis akvaario!
Uskotko, että kolmaspyörä-vuokkokala saa jäädä rauhaan, kun kaksi muuta aikuistuvat?

[pekkara]

Erittäin kaunis akvaario!
Uskotko, että kolmaspyörä-vuokkokala saa jäädä rauhaan, kun kaksi muuta aikuistuvat?

Sain kolmikon ja vuokon pakettina. Olivat elelleet yhdessä jo pitempään. Mieluisampi vaihtoehto olisi ollut pelkkä pari.

Kyllä muodostunut pariskunta kolmatta syrjii mutta ei vainoa. Naaras on äksy kummallekin urokselle mutta päästää vuokkoon vain valittunsa, joka on selvästi porukan pienin. Äksyilypäivinä uros kaveeraa kolmannen pyörän kanssa tämän Sarcophytonissa. Naaraalla ja kolmannella pyörällä on mittaa nyt 8 - 9 cm, joten jokunen sentti tulee vielä lisää. Aika näyttää, kuinka ahdasta silloin tulee, mutta en usko, että tämäkään kolmikko luonnonlakeja rikkoo.

[Rapide]

Clarkii kun taitaa olla se aggressiivisin Amphiprion.
Tätä kautta kulki kerran yksi naaras, joka oli puoltoistatonnisessa tappanut kaikki muut yksilöt, jopa oman puolisonsa.
Kala oli valtava, en varmaan paljon liioittele, jos väitän sen olleen lähempänä kahtakymmentä kuin viittätoista senttiä

[Aurum]

Koralleissa olen vielä pehmytkoralliasteella, siitä poikkeuksena yksi Lobophyllia, mutta tähtäimessä on pitää näpit irti kaikkein vaativimmista lajeista.

Erittäin fiksua. Miellumin onnistumisia helppojen lajien kanssa kuin epäonnistumisia vaikeiden lajien kanssa. Nimimerkki "Tilasin puolikuolleet SPS fragit Saksasta"

[SKMake]

Hehe, pehmot on kivan huolettomia... Paitsi minulle näkyy Capnellan pitäminen hengissä olevan lähes ylivoimainen tehtävä Toiset taas sanoo, että Xenia räjähtää silmille ja toiset ei saa pidettyä sitä hengissä.

[pekkara]

Sijoittelin sähkölaitteita uudelleen. Alun perinkin otin tavoitteeksi, että märkätilojen puolelle (alakaappiin, valaisinkoteloon) ei tarvitse laittaa ensimmäistäkään verkkopistoketta. Ulkopuolisen spagetin välttäisi helpoimmin asennuttamalla akvaarion lähelle shukopatteristo, mutta se ei käy kun ollaan olohuoneessa. Niinpä altaan viereen rakentamaani sivukaappiin oli nopeasti kehittynyt monipuolinen kokoelma johtoja, haaroittimia, erilllisiä ajastimia, tarvikkeita kaiken varalta jne.

Rykelmän purkaminen jollain tapaa siistiksi kokonaisuudeksi alkoi korvaamalla erilliset ajastimet ohjelmoitavalla jatkopistorasialla (http://www.verkkokauppa.com/fi/search?q=energenie). USB-versio sopi tarkoituksiini; hinta-erolla WLAN-versioon ostaa esimerkiksi Raspberry Pi:n, jolla voi leikkiä lisää.

Ohjelmoitavat pistokkeet kytkevät päälle ja pois valoja (pääaltaan LED Finlandin valaisin ja pienitehoinen yövalo, alakaapin refun loisteputkivalaisin). Valtaosa muista laitteista pysyy päällä, jos on sähköä - poikkeuksena Tunzen Water Level Alarmin taakse kytketyt ja lisäksi omilla kytkinpistokkeilla (huolto-operaatiot) katkaistavat nostopumppu ja vaahdotin. Vaahdotin meni paikkaansa, koska se alkaa sylkeä vettä, jos vesi sumpussa nousee liian korkealle nostopumpun pysähdyttyä

Loppujen lopuksi sähköpatteristo mahtui 22 cm leveään, 10 cm syvään tilaan noin 75 cm korkeassa ja 34 cm syvässä kaapissa.

Sivukaappi 7.9.2013v.jpg (141.04 KiB) Katsottu 4578 kertaa

Näillä mennään toistaiseksi. Vekotinpuolella on seuraavaksi vuorossa Raspberryn sielunelämään tutustumminen ja mahdollinen hyödyntäminenkin, kunhan tilaamani lämpötila- ja pH-anturit aikanaan saapuvat.

Tekniikasta huolimatta otuksetkin viihtyvät hyvin.

[SKMake]

Aika hifiä on

[pekkara]

Levämattosuodatinkokeilu alkaa olla loppusuoralla. Levää kyllä kertyy, mutta...

Jos on avoin rakennelma kuten meikäläisellä, alakaapissa kosteus lisääntyy ja sitä mukaa kaikenlainen homeen kasvu alakaapin seinissä. Vettä haihtuu enemmän kuin ennen suodatinta. Myös suola on ruvennut kipuamaan pitkin kehyksiä ja putkenvarsia. Eli systeemi kannattaisi näämmä rakentaa joka puolelta suljettujen levyjen sisään. Ei ole mitenkään mahdoton juttu, mutta ei mahdu juuri nyt ohjelmaan.

Varustaudun siis varustelun purkamiseen, kunhan ensin mittailen lopettamisvaiheen vesiarvot vertailukohdaksi.

Rapide varoitteli taannoin vuokkokaloista (Clarkii). Viime viikkojen aikana on ollut vilkasta parisuhteiden uudelleenmuodostusta. Vainottu yksilö löytyi, ja sitä kaksi vahvempaa kurmotti tosi perusteellisesti. Sitten luonto tarttui asioihin, ja nyt kolmikon diktaattori eli suurin ja elinvoimaisin naaras on saanut kahinoissa vamman silmäänsä, joka on pullistunut ulospäin. Tässä vaiheessa uskon, että kysymys on vammasta eikä laajemmasta epidemiasta. Jos mulkosilmäisyys pahenee, alkaa olla aika BB-isonveljen puuttua asiaan.

Uusi haaste on naputtelija, joka lienee rapu ja lienee tullut alun perin elävässä kivessä tai sitten parin korallilisäyksen mukana. Suosikkikivi ja -kolo on paikannettu, ja eilen ja tänään näin vilauksen otuksesta kolossaan. Intinharmaata sorttia. Parin kolmen sentin mittainen otus tässä vaiheessa. Ehkä pyydystän sen huomenna - tarvitaan esteeksi pleksiä sinne sun tänne ja lopulta asumakiven nosto.

Jos elävänä kiinni saan, en raskisi suotta tappaa. Menee refuun jo aiemmin pyydystetyn ruskeapilkkuisen taskuravun seurakvi. Siinä vaiheessa ehkä lajikin selviää. Nyt se on siis pelkkä harmaa saksikas.

[Kalakaverit]

Sitten kun ne vuokkokalat ovat pariutuneet kunnolla niin ei ole sinulla asiaa enää paljainkäsin altaan puolelle. Tulee sellainen vähän syvempi ihokuorinta. Itse suosisin kyseiselle lajille lähemmäs 500-litrasta allasta, jos haluaa altaassa pysyvän kohtuu rauhallisena.