Merivesi.fi

Hankin joskus nanooni pienen suodatinpumpun, jonka suodatustilan täytin biopelleteillä tarkoituksena testailla. Ei se sitten toiminut hyvin; aika pian pelletit juuttuivat toisiinsa kiinni köntäksi ja ainakin "yleisen" tiedon mukaan eivät tällöin toimisi (onko tästä edes olemassa mitään _oikeaa_ tietoa?). Olen kuitenkin jättänyt pumpun pelletteineen likoamaan viikoiksi tankkiin seuraavasta syystä:

Mielenkiintoisena puolena on, että aina välillä käynnistän tuon pumpun muutamaksi sekunniksi jolloin se pölläyttää köntästä ajan kanssa irronneita pieniä paloja ja hilsua veteen. Jolloin koko akvaario oikein herää eloon! Useita öttömöttiäisiä, joita en edes tiennyt olevan olemassa ryömii apajille. Kaloja tuossa ei ole, tuskin sopisikaan niille ruoaksi. Eikä skimmeriäkään.

Kellään muulla vastaavaa kokemusta tällaisesta kerettiläisestä käytöstä?

Aikamoista venäläistärulettia tuo homma... Pelleteissä jos ei jatkuvaa virtausta rikastuu niihin typpeä mm. ammoniakin muodossa.

Tiedän yhden tonnisen altaan, joka melkein kippasi seisoneiden pellettien käytön vuoksi.

Biopellettejä en ole koskaan kokeillut, mutta miksi ne pelletit ei enää köntässä toimisi? Bakteerithan kuluttaa pelletit hitaasti ja ei kait sillä suurta merkitystä ole onko pallerot erikseen vai ei... vai onko?? Hassulta vaan kuulostaa. Noh reaktorissahan ne on liikkeessä kokoajan ja voishan tuota kokeilla jättää sen suodantustilan hieman vajaaksi, jolloin pallerot olisi liikkeessä kokoajan. Minulla on jäänyt käyttämättömäksi yksi (lisää) Boyu:n 250 l/h nanofiltteri. Voisi kokeilla laittaa sen säiliön 2/3 täyteen pellettejä. Ei sillä, että nitraatit olisi olleet koholla, mutta kivahan se on kokeilla!

Jacke kirjoitti:Aikamoista venäläistärulettia tuo homma... Pelleteissä jos ei jatkuvaa virtausta rikastuu niihin typpeä mm. ammoniakin muodossa.

Tiedän yhden tonnisen altaan, joka melkein kippasi seisoneiden pellettien käytön vuoksi.

Eikö biopelletin idea ollut nimenomaan se, että sen tuottamat bakteerit syövät typen pois (muuttavat sen harmittomampiin muotoihin)...?

Typellä on monta muotoa, aerobiset ja anaerobiset bakteerit käyttävät sen eri muotoja "ravintonaan"

Provosti kirjoitti:

Jacke kirjoitti:Aikamoista venäläistärulettia tuo homma... Pelleteissä jos ei jatkuvaa virtausta rikastuu niihin typpeä mm. ammoniakin muodossa.

Tiedän yhden tonnisen altaan, joka melkein kippasi seisoneiden pellettien käytön vuoksi.

Eikö biopelletin idea ollut nimenomaan se, että sen tuottamat bakteerit syövät typen pois (muuttavat sen harmittomampiin muotoihin)...?

Itse asiassa biopelletit toimivat näiden typpibakteereiden lisäravintona, jota ne tarvitsevat yhdisteiden hajottamiseen. Biopelletit eivät siis itsessään tuota bakteereita.

Jos vesi ei pääse kiertämään, ei typpikään pääse vapautumaan ilmaan, vaan ylimäärä typpi alkaa taasen palautua takaisin vesielukoille haitallisiin muotoihin, ensin nitraatiksi, sitten nitriitiksi ja viimeisenä ammoniakiksi.

Jacke kirjoitti: ...ensin nitraatiksi, sitten nitriitiksi ja viimeisenä ammoniakiksi.

Väärä suunta
Tosin NO3 muuttuu kyllä myös N2:si ja siitä sitten NH+4:si.

Rapide kirjoitti:

Jacke kirjoitti: ...ensin nitraatiksi, sitten nitriitiksi ja viimeisenä ammoniakiksi.

Väärä suunta
Tosin NO3 muuttuu kyllä myös N2:si ja siitä sitten NH+4:si.

Epä suotuisissa olosuhteissa typpikierto kääntyy väärään suuntaan. Täydelliseen typen reduktioon vaaditaan sekä aerobisia, että anaerobisia bakteereita. Jos jommat kummat puuttuu ei typpikierto ole täydellinen.

Oletetaan kuitenkin varmaan, että olosuhteet on tässä tapauksessa vielä normaalit?
Normaalissa nitrifikaatiossa ja denissä suunta on tuo ammo-nitriitti-nitraatti.

Denitrifikaatiolla tarkoitetaan eräiden mikrobien kykyä pelkistää nitraattia tai nitriittiä reaktioketjussa, jonka lopputuloksena muodostuu typpikaasua (N2) tai typpioksiduulia (N2O). Denitrifikaatio nitraatista kaasumaiseksi typeksi etenee vaiheittain. NO3- NO2-( enz NO) N20 N2.